Nykysuomalainen on sellainen, että se seisoa töröttää keskellä oviaukkoa, portaita ja muita kulkuväyliä ja se täyttää kaksi paikkaa liikennevälineissä. Tuolta se tulee ja molottaa kännykkään tai peräti handsfreehin, ja tuolta tulee toinen, erilainen, ja molottaa jotain ihmekieltä vielä kovemmalla äänellä. Se tietää paljon kaikenlaisten lööppitonien ja -piiojen rakkausseikkailuista ja koheltamisista ja ottaa kantaa sukupuolineutraaleihin liittoihin ja maahanmuuttajiin. Ja sellaisella suomalaisella on aina kymmeniä tai satoja kavereita Facebookissa tai Twitterissä tai Skypessä – koskaan se ei pysy poissa netistä. Eikä nykysuomalaista voi erottaa kavereistaan mikään – ei mikään, paitsi akun hiipuminen tai verkon kaatuminen.