Äkkiä ollaan siinä tilanteessa, että toimittaja hokee ”Ihan lyhyesti vielä” ja pian kuulemme sanat: ”Valitettavasti aikamme on lopussa.”Tuttu temppu: siirrä huomio vaikeista asioista toisaalle. Eduskunnan puheenjohtaja pitää huolen siitä, että aikaa ei ylitetä. Aluksi edustaja kiittää saamastaan puheenvuorosta, esittää kritiikkiä ja tekee kysymyksen, mutta koska aikaa on vielä monta sekuntia jäljellä, hänen suustaan lennähtää ilmoille toinen, kolmas ja vielä neljäskin kysymys. Hyvässä lykyssä edustaja saa lisäkysymyspuheenvuoron, jossa hän muistuttaa, että ministeri ei vastannut kysymykseen, ja pahimmassa tapauksessa vyöryttää uuden kysymysten sarjan. Kirjoittaja on tamperelainen vapaa toimittaja ja mukava tyyppi.
